Ajatusten juoksua

Muuttohulinan pyörteissä ajatukset juoksevat sinne tänne ja tuonne. Kolme maata ja kolmet eri ajatukset...

Päällimmäisenä ajatukset ovat jo Singaporessa. Uusi maa ja uusi arki jännittävät tietenkin. Singaporen muuttoon liittyen tällä viikolla on pitänyt tehdä yhtä ja toista. Olen täyttänyt muuttoon ja Vesan työlupaan vaaditut paperit sekä toimittanut ne jo Singaporeen. Hieman jännitystä tuli suomalaisten virkatodistusten kanssa, mutta nekin löytyivät lopulta. Nyt on siis muuttoa varten kaikki valmiina, kunhan vielä asunto saadaan varmistettua. Samaan aikaan ajatukset ovat jo Suomessa, sillä kolmen viikon päästä lennämme lasten kanssa Finnairin siivillä Suomeen. Suomessa lapsille on varattu jo treffejä kavereiden kanssa, itse olen myös sopinut treffejä omien kavereiden kanssa. Lisäksi on lääkärissä käyntejä, rokotuksia ja Suomen kotiin liittyvien asioiden hoitoa, unohtamatta tietenkään mökkeilyä ja tämän kesän projekteja mökillä. Taitaa reilut seitsemän viikkoa hurahtaa aika vauhdilla.

Eilen ehdin käväistä Hongqiaon kukkamarkkinoilla, sielläkin nyt viimeistä kertaa. Ostin ulkoruukkuja sekä muutaman lyhdyn uuteen kotiin. Samalla kertaa jätin todellakin hyvästit kukkamarkkinoille. Siellä tuli käytyä kuluneen kahden vuoden aikana monen monta kertaa. No eiköhän Singaporesta löydy uudet kukkamarkkinat. Kotimatkalla pysähdyin pitkästä aikaa seuraamaan liikennettä ja ympäristöä. Kaiken hulinan keskellä en ole ehtinyt ollenkaan miettimään sitä tosiasiaa, että nyt todellakin muutamme täältä pois. Kuin pikakelauksella kävin kahden vuoden tapahtumat läpi ajatuksissani. 

Ensimmäinen vuosi oli uuden ja jännittävän elämänvaiheen aloittamista. Ajatukset pyörivät pitkälti vielä Suomessa ja entisessä elämässä töineen, kodinhoitoineen ja harrastuksineen. Muuttotuskaa, jos sitä vaihetta elämässäni voi siksi kutsua, helpotti ystäväni Mariannen tapaaminen. Ensimmäinen vuosi meni kuin siivillä hänen kanssaan kaupungilla pyörien. Toinen Kiinan vuosi oli ensimmäistä helpompi ja silti raskaampi. Helpompi henkisesti sikäli, että ajatukset olivat nyt täysin täällä ja Suomeen liittyvät ajatukset hävisivät kokonaan. Toisaalta vuosi oli raskas fyysisesti sairastelujen ja loukkaantumisten takia. 

Tein myös yhteenvedon kuluneesta kahdesta vuodesta. Olemme nauttineet täällä olemisesta aivan valtavasti ja aina saastepäivien jälkeenkin on tullut kauniita ja aurinkoisia päiviä, jolloin Shanghai on ollut mitä parhain ja upein paikka. Meidän perheelle tämä kulunut kaksi vuotta on tehnyt todella hyvää. Olemme viettäneet perheenä aikaa yhdessä enemmän kuin koskaan. Lapset ovat todellakin nauttineet siitä, että äiti on kotona heidän tultua kotiin koulusta. Olen myös itse oppinut itsestäni valtavasti, olemaan itselleni armollisempi sekä tiedostanut sen, miten tärkeä rooli minulla on perheeni hyvinvoinnissa. Ennen sain onnistumisen elämyksiä työelämässä ja nyt saan niitä kotona. En toki kiellä etteikö työelämään palaaminen ole käynyt mielessä. Kaipaan vielä ajoittain hektistä toimistoelämää, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan...

Mutta vielä palatakseni Kiinaan ja Shanghaihin. En silti koe, että minulle tulee ikävä Shanghaita. Kulunut kaksi vuotta oli ehdottomasti täynnä hienoja kokemuksia ja hetkeäkään en vaihtaisi pois, mutta ei tämä paikka silti minulle mikään "Match made in heaven" ollut. Ehkäpä kaipuu tänne tulee myöhemmin, mutta nyt tuntuu siltä että kaduille räkivät ihmiset, ainaiset ruuhkat, saasteet ja melu saavat riittää. On aika lähteä keräämään muistoja ja kokemuksia toiseen paikkaan.

Tämä viikko on mennyt pitkälti näiden kaikkien ajatusten kanssa, että eipä ole kauhean levännyt olo. Samalla olen työstänyt uutta blogiani. Blogi ei ole missään nimessä vielä valmis ja teen sivuni kanssa erilaisia kokeiluita ennen lopullista versiota. Bloggeriin verrattuna uusi blogiohjelmani on paljon monipuolisempi ja parempi, mutta uuden opettelu vie oman aikansa. Iltaisin olen istahtahtanut koneen ääreen ja ajatellut tekeväni töitä vain hetken ja sitten lopulta huomannutkin istuneeni koneen ääressä niin pitkään, että silmät pyörii päässä. Ja kun lopulta menee nukkumaan, niin ajatukset pyörivät joka puolella. Huh, taidanpa kesälomalla nukkua viikon putkeen, sen verran taitaa univelkaa kertyä tästä loppuajasta täällä Shanghaissa. 

Eilen sitten päätin, että teen muutakin kuin istun koneen ääressä. Vietin illan todellakin vain lasten kanssa ja tein mitä he halusivat. Emma halusi pelata muistipeliä. Pelin yhteydessä söimme viimeisen Suomesta tuodun karkkipussin ja kivaa oli.

Tänään ohjelmassa oli sitten normaaliin tapaan CrossFit-treenit ja sen jälkeen vuorossa oli manikyyri, viimeinen sekin tällä Shanghaissa. Manikyyrin jälkeen huristin mopolla Kerry Centeriin ostamaan Onnille lupaamani Nerf-aseen. Päivä oli tänään mitä parhain, tällaisesta Shanghaista minä pidän. Aurinkoa, lämpöä, sininen taivas, hyvä ilmanlaatu. Ajaessani asuinalueemme läpi havahduin kauniiseen kukkaloistoon, joka täällä vallitsee. Kaiken kiireen keskellä en ole huomannut tätä kauneutta ympärilläni.

Asuinalueemme ulkouima-allas on jo avattu.

Puutarhureita työssään.

Sininen taivas.

Nyt annan ajatusteni levätä, unohdan muuton ja pakkaamiset ja nautin vain olostani. Onhan lauantaina syntymäpäiväni, toukokuun huipentuma - neljäs ja viimeinen juhlapäivä! Ai paljonko täytän? 28...

Iloista ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

Milla