Väsyttävä viikko

Että muuttaminen on sitten väsyttävää puuhaa. Tämä viikko on mennyt pitkälti edellisviikkojen tapaan. Laatikoita on pakattu ja kaappeja tyhjennelty sellaista vauhtia, että nyt ovat laatikot loppumassa. Jätetään siis suosiolla loput pakkaamiset muuttomiehille. Lastenhuoneet on aika lailla tyhjinä ja elämme kirjaimellisesti laatikoiden keskellä. Niin oudolta kuin se kuulostaakin, niin se on toisaalta kivaa. Silloin muutto tuntuu konkreettisemmalta ja tietää, että kohta se oikeasti tapahtuu. Meillä se muutto alkaa tasan viikon päästä, ensi viikon torstaina, kun muuttofirma saapuu tavaroita pakkaamaan. 

Onnin legokaappi - tyhjä.

Legot on pakattu laatikoihin. Helpottaa uudelleen kasausta Singaporessa.

Täällä taitaa olla Emman leluja...

Ruokahuoneen pöytä on peittynyt kaapeista kaivetuista tavaroista.

Tänään tuli myös viimeinen tavaratilauksemme DTL:stä. Nyt on kaikki se, mitä täältä suunniteltiinkin ostettu. Tällaista täydennystä kotimme Singaporessa saa.

Minun korukaappi.

Emman huoneeseen tilattu tuoli.

Parit tikkaat.

Aikoinaan DTL:stä tilaamamme TV-taso sai uuden maalipinnan.

 Lisäksi mukaan lähtee muutama romumarkkinoilta tehty löytö.

Lohikäärme ja penkki.

Tuoli.

Tai siis tuolit.

Arkku.

Ja tiedättekö mitä? Singaporessa bongasin jo uudet "romumarkkinat"! Kädet syyhyten odotan jo sinne pääsyä...

Eli muuttopuuhat ovat täällä hyvällä mallilla. Onneksi tällä viikolla oli vähän muutakin puuhaa muuttoasioiden lisäksi. Keskiviikkona kävin Onnin koulussa lounaalla. Onni oli tämän viikon tähti oman luokkansa keskuudessa ja keskiviikkona hän sai kutsua kouluun lounaalle haluamansa henkilön. Minut. Oli todella kivaa syödä lounasta yhdessä Onnin kanssa ja nähdä miten koulun ruokahuolto toimii. Täytyy kyllä sanoa, että varsin maukasta oli kouluruoka.

Opettaja ja oppilaat kattoivat Onnille ja minulle oman pöydän.

Viikon tähti-esittely.

Ja voi ei, tätä äidin ei ehkä olisi tarvinnut kuulla...ainakaan Onnin mielestä. Nimittäin Onnin luokalla oleva tyttö käveli ohi ja supatti Onnin korvaan: "olet varsinainen söpöläinen". Hymy on herkässä ja posket helottaa punaisina. Aika liikkistä ja äiti on tietenkin ylpeä omasta söpöläisestään.

Lounaan jälkeen koulun pihalla oli 4. luokkalaisten juomamyynti, joten jäin hetkeksi Onnin seuraan. 

Minun jokaisen viikon tähti!

Ja tänään torstaina oli sitten aika omaan hemmotteluun, vuorossa oli minun viimeinen kampaajakäyntini täällä Kiinassa. Ja tulihan siinä kampaamotuolissa tänään pienet unetkin otettua...väsymys ja uni iskee heti, kun hetkeksikin pysähtyy. Franck Provost-kampaamon Jodie on ollut aivan huippukampaaja ja jään kaipaamaan häntä. Pitääkin heti alkutöikseni Singaporessa etsiä niin manikyristi kuin kampaajakin. First things first...;) Jos siis etsit hyvää kampaajaa Shanghaista, niin suosittelen Jodielle menoa. Hän puhuu hyvää englantia ja hänen työhönsä voit luottaa. Hei sitten Jodie!

Tummemmalla ja enemmän omien hiuksieni värillä taas mennään.

Onneksi huomenna on jo viikonloppu, meidän viimeinen viikonloppu Kiinan kodissa (tai siis minun ja lasten, Vesahan on työmatkalla, taas). Jos sitä ainakin yrittäisi rauhoittua edes viikonlopuksi, yrittäisi katsoa vaikka pitkästä aikaa jonkin elokuvan ja yrittäisi pysyä hereillä elokuvan loppuun saakka...Yritetään siis!

Rentouttavaa viikonloppua!