Zhouzhuang

Eilen kävin lasten kanssa Zhouzhuangin vesikaupungissa. Kaupunki sijaitsee lähellä Suzhouta ja on kahden tunnin ajomatkan päässä Shanghaista. (Kiinassa on yleistä, että välimatkoista puhutaan tunneissa ei kilometreissä. Kilometrit toki mainitaan, mutta sillä ei sinällänsä ole merkitystä, sillä lyhytkin matka voi kestää ajallisesti kauan ruuhkasta johtuen. Vain ajalla on merkitystä.) Zhouzhuang on yksi Kiinan suosituimmista ja kuuluisimmista vesikaupungeista. Kaupunkia sanotaan Idän Venetsiaksi. Kaupungin ympärillä on lukuisia järviä ja jokia ja kaupugin historia on yli 900 vuotta vanhaa.

Kaupunki on hyvin kaunis ja tunnelmaltaan niin erilainen kuin mitä muissa vierailemissani vesikaupungeissa on. Kaupunkiin on sisäänpääsymaksu 100 rmb/henkilö. Lapset (alle 140cm) pääsevät sisään ilmaiseksi. Kaupallisuus on levinnyt kaupunkiin valitettavan paljon, kaupoissa myydään paljon käsityötavaroita sekä krääsää. Kaupungissa on kuulemma tungosta viikonloppuisin ja vierailuja suositellaankin tehtävän viikolla. Me kuitenkin uhmasimme tätä ja menimme lauantaina. Olimme perillä klo 11.30, joten ilmeisen aikaisin, koska kaupungissa oli todella väljää kävellä. Ehkäpä siihen vaikutti sekin, että lauantaina Kiinassa oli työpäivä ja toimistot olivat auki. No hyvä meille, oli kiva kävellä rauhassa ilman tungosta. Zhouzhuang on iso vesikaupunki ja täällä eksyy helposti...Meilläkin oli hieman vaikeuksia löytää kaupungista ulos...Täällä oli muutama länsimaalainen kahvila ja ravintolat olivat aika siistin oloisia, joten täällä voi hyvin syödä paikallista ruokaa. Moni ravintola myös mainosti, että heillä on englanninkielinen ruokalista. Otimme kuitenkin omat eväät mukaan. 

Zhouzhuang on ehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka, valokuvaajan paratiisi! 

Portti vanhaan kaupunkiin.

Emma halusi kuvaan kisun kanssa.

Kuten näkyy, kanavoita on todella paljon.

Kanavat toinen toisensa perään olivat todella kauniita ja talot niiden varsilla hyvin kiehtovia, täynnä paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Olisin voinut kuvata jokaisen talon...ja kieltämättä aika paljon tulikin kuvattua. Oli hyvin vaikea valita kuvia tähän blogiin, olisin halunut laittaa jokaisen kuvan, mutta ehkäpä lähemmäs 300 kuvaa on kuitenkin liikaa...

Taloja katsellessa tuli miettineeksi, että millaisiahan tarinoita nämä talot kätkevät sisäänsä, millaisia ihmisiä niissä on asunut. Näissä maisemissa ajatukset yksinkertaisesti lepäsivät. Niin kaunista! 

Emman Panda kuvattiin myös hienoissa maisemissa.

Kapeilla kujilla eteen tuli vaikka mitä...Paljon ravintoloita, kauppoja, kiehtovia ihmisiä...Välillä tuntui kuin aika olisi pysähtynyt. Ihmiset olivat niin rauhallisia. Uusi ja vanha aika elävät sulassa sovussa.

Leipuri.

Täälläkö ryysistä?

Lihan kuivatusta...

Teepannun tekoa.

Kalavartaita.

Tofuvartaita ja haju oli kuvottava.

Lisää suolalihaa kuivumassa...

Lihat ja vaatteet kuivuu sulassa sovussa.

Lapset löysivät "ulkokuntosalin", jotka ovat hyvin suosittuja Kiinassa. Pitäähän aikuisillakin olla omat puistonsa...

Tahmeita riisi dumplingseja.

"Jos haluat ostaa oikeaa paikallista ruokaa (pannukakkuja), mene tuonne."

"Penni ajatuksistasi"...

Onni olisi halunut ostaa meille kilpikonnan.

Ylävitonen!

Possun nilkkaa. Tämä on nimenomaan Shanghailaista herkkua ja myös Etelä-Kiinan. Maustettu soijalla ja ruskealla sokerilla, eli on makeaa.

Grillattuja sorkkia.

Onni sai myös ottaa kuvia...

Onni kuvaa, kun äiti kuvaa...

Onnia pyydettiin kuvaan kiinalaisen pojan kanssa. 

Täällä veistetään puukampoja. 

Ja sitten oli Emman vuoro kuvata.

Meni hassutteluksi. Hyvä, että ei pudottu jokeen.

Emma ostoksilla.

Rouvat pyykillä.

Sianpää kuivumassa.

Teehuone.

Löysimme myös Taolaisen temppelin. 

Kalatori, myynnissä kuivattuja kaloja.

Veneiden kuskit olivat pääosin naisia.

Siinä kuivuu niin kalsarit kuin kalatkin...

Retkeläisillä on hymy herkässä. Oli kiva päivä!

Zàijiàn Zhouzhuang!